Geneve ja Ranskan alpit

Se tunne kun johonkin on päästävä, veri vetää palloa tallomaan, vaikka vuoden lomapäivät käyvät vähiin. Joulumarkkinat ja lahjat mielessä päätimme suunnata matkamme Geneveen. Geneve valikoitui myös siksi, että pääsimme tapaamaan samalla siellä asuvaa ystävää, jonka näkemisestä oli kulunut pitkä tovi.

Lentokentällä turistit saavat automaatista ilmaiseksi kortin paikallisliikenteeseen, ennen tulliporteista ulos astumista. Mutta ei hätää jos sen kiireessä unohtaa ottaa, myös hotellit jakavat kortteja turisteille. Taksilla ajaminen on kallista, joten lippuautomaatti kannattaa pitää mielessä. 

Geneven sanotaan olevan yksi Euroopan kalleimmista kaupungeista, vaikka sen tiesimmekin hinnat tulivat siitä huolimatta pienenä yllätyksenä. Rahaa kuitenkin säästyy, kun ilmaiskortilla pääsee sisään myös esim. museohin ja järviristeilylle. Mukava bonus turisteille! Keskustassa syöminen on kallista, mutta jos jaksaa lähteä kaupungin ulkopuolelle, löytyy paljon halvempiakin vaihtoehtoja.

Geneve sijaitsee vuorien ympäröimänä laaksossa, joten näköalat ovat hienoja katsoi melkein mihin suuntaan tahansa! Vanha kaupunki sijaitsee järven eteläpuolella, jossa pääsee ihastelemaan pieniä katuja pitkin hienoja keskiaikaisia rakennuksia. 

Ranskan puolelle pääsee helposti pistäytymään bussilla, Annecyyn on matkaa vain parikymmentä kilometriä. Me kävimme noin kymmenen kilometrin pääsä Ferney Voltairessa päivämarkkinoilla ja samalla ihastelemassa upeita Ranskan alppeja. Ranskan puolella hintataso on huomattavasti halvempi verrattuna Geneveen, ystävämme kertoivatkin monien tekevän ostoksensa Ranskan puolella.

Geneve tunnetaan pääpaikkana monille kansainvälisille organisaatioille. Me kävimme tutustumassa YK:n euroopan päämajaan, jonne pääsee pienellä jonotuksella kunhan muistaa ottaa henkkarit mukaan.

Vuosi 2017 oli suhteellisen mukava matkailuvuosi, käytiin kahdeksassa eri maassa ja lyhemmillä ja vähän pidemmillä lomilla. Nähtiin rantaa ja kaupunkeja, sadetta ja auringon paistetta. Matkailuvuosi 2018 alkaa tammikuun lopussa Mexicosta, mutta siitä sitten enemmän seuraavassa postauksessa.

                                                                  Terkuin Tarja💓

Kroatia, Pazka Voda

Vaikka nimestä voisikin muuta päätellä, oli Pazka Vodassa kirkkaat puhtaat vedet! :)

Pazka Voda on herttainen pieni kylä meren rannalla. Elokuu on tunnetusti turistien aikaa ja myös tämä kylä oli täyttynyt ihmisillä. Ranta oli täynnä vieri viereen asetettuja pyyhkeitä ja myöhään paikalle saapuneet saivat sulloa itsensä siihen rakoseen, jonka sattuivat löytämään. Ranta oli pienien kivien täyttämä, joten rantakengät olivat välttämättömät. Muutenkin mereen mennessä suositeltiin käyttämään kenkiä merisiilien vuoksi.

Meidän hotelimme oli Horizon, joka sijaitsi ihan rannan tuntumassa. Hotelli itsessään saa meiltä ihan hyvät arvostelut, huone oli mukava hienolla merinäköalla. Iltaisin oli suorastaan lumoavaa katsella parvekkeelta kaunista auringonlaskua. Miinusta on pakko antaa valtavasta ihmismassasta, jonka se kätki sisäänsä. Aamupalalla tunne oli ihan uskomaton, ihmisten hamstratessa ravintoa pöytiinsä -ihan niinkuin tarjolla olisivat olleet planeetan viimeiset ruoat. Allas alue oli suosittu, joten siellä oli pakko ottaa käyttöön samat metodit kuin mitä muutkit harrastivat. Tapa on todella ikävä, mutta totesimme "aikaisen linnun madon nappaavan" ja veimme pyyhkeet varaamaan paikkaa hyvissä ajoin ennen aamupalaa.

Bussiliikenne toimi hienosti, vuoroja oli paljon molempiin suuntiin, pohjoiseen ja etelään. Bussilla kannattaa matkustaa jo ihan senkin vuoksi, että serpentiiniteitä ajettaessa avatuu ihan uskomattomia kauniita näkymiä alas merelle. Bussilla pääsi ruuhkasta riippuen puolessatoista tunnissa Splittiin, jossa me käytiin tutustumassa mm. vanhaan kaupunkiin.

Toiseen suuntaa mentäessä oli vartin matkan päässä Makarska, joka näistä kolmesta paikasta oli ainakin lyhen vierailun jälkeen kaikkein mukavimman oloinen paikka. Makarska on paljon suurempi ja elinvoimaisempi kaupunki, jossa oli paljon tekemistä ja nähtävää, yksi päivä kului ihan kävellessä rantatietä ja kierrellessä vanhaa kaupunkia. Vinkkinä ilmaiseen nähtävyyteen: rannasta lähti pieni polku upeisiin maisemiin ja pieneen Sant Peterin luostariin.

Kroatiassa oli todella kuivaa ja jo menomatkalla Pazka Vodaan näimme monessa paikassa sammutettuja ja kyteviä maastapaloja. Yhtänä myöhäisenä iltana istuskelimme omalla parvekkeella, kun aloin ihmetellä kajastusta taivaan rannalla. Kajastus voimistui hetki hetkeltä, kunnes tajusimme sen olevan maastopalo. Pian paikalla olikin jo lukuisia sinivilkkuisia autoja, välillä homma näytti ihan toivottomalta, kun yksi paikka tummui toisessa jo roihahti. Lopulta tilanne alkoi näyttää olevan hallinnassa ja luovuimme aitiopaikoiltamme ja kävimme nukkumaan. 

 

 

En tiedä mistä johtui, että suuren suosion saanut Kroatia jäi meidän mieleemme hiukan kytevänä tulena. Saattaa olla, että turistimassa vei ihan kirkkaimman valon meidän matkasta, mutta vähän jäi sellainen mieli, että tulihan Kroatiakin nähtyä. Jos lopettasin sitten näin: kiva maa, normaalit hinnat, slaavilaiset turistit. Mutta kaikesta huolimatta matkailu aina avartaa! :)

 

                                                                    Terkuin Tarja 💓

Rokkimatkalla Prahassa

Meillä on ollut yhteinen unelma, nähdä Gun`s and Roses livenä! Keväällä  sitten löysimme itsemme koneelta katselemassa lippuja kyseiselle keikalla. Jotenkin siinä vaan kävi niin, että tuntui  olevan paljon  helpompaa ostaa liput Prahaan, kuin Hämeenlinnaan. Tai ei lippujen hankkimisessa suurtakaaan eroa ollut, lähinnä yöpymispaikka oli paljon helpompi saada Prahasta. Eipä siinä kauaa mietitty, kun liput oli netin kautta keikalle hommattu, hotelli ja lennotkin  järjestyi saman illan aikana. Mahtavaa saadaan yhdistää kaksi niin upeaa juttua Praha ja Gunnarit! Ja ei kaksi ilman kolmatta, kun liput oli tilattu, mieleemme juolahti, että ystäväpariskuntammekin voisi olla asiasta yhtä innoissaa...pian oli myös heidän lippuasiansa järjestyksessä! :)

Joskus vaan käy niin, että kun on oikein nopea liikkeissään, niin saattaa saada muutamaksi päiväksi ylimääräisiä tykytyksiä...niin kävi nytkin! Aloimme miettiä, että olikohan kyseinen lippupalvelu ihan oikea foorumi, mistä kannattaa lippuja tilata. Tutkimme netin suuria salaisuuksia epäselvyyksistä, osa ei ollut saanut lippuja lainkaan, toisten liput eivät olleet portilla käyneet yms.  Mutta suureksi helpotukseksi muutaman päivän kuluttua liput "kolahtivat" sähköpostiin ja ihan oikeilta näyttivät!

Vihdoin päivä koitti ja lähdimme kohti Prahaa! Praha näyttäytyi ihan yhtä kauniina, kuin millaiseksi se oli mieleeni piirtynyt. Vanhaa kaupunkia oli ihanaa kierrellä, välillä jossakin terassilla levähtäen ja taas matkaa jatkaen. Pakollinen Karlensilta tuli käveltyä läpi ja raatihuoneen astronomisen kellon lyönnit kuuneltua, shoppailtua ja oikeastaan vaan nautiskeltua. Ihanaa reissata, kun ei ole mitään "pakko nähdä" kohteita, vaan voi chillailla niin kuin parhaalta tuntuu. Metroilemalla oli mukavaa kulkea paikasta toiseen, varsinkin kun meillä oli niin hyvä kartan lukija mukana, Merja saikin loppumatkan ajaksi kunnianimen "meidän opas" :)

Ehkä se mikä Prahassa mietityttää on vapaamielisyys, mihin me suomalaiset säädöksien ja asetuksien noudattajat emme ole tottuneet. Onko se ihan ok että kannabistuotteita mainostetaan joka puolella, vaikka se onkin laitonta? On tikkareita, suklaata, alkoholia, lääkkeitä...WHAATT! Voiko se olla ihan oikein? Ollaanko me tulossa vanhoiksi ja ahdasmielisiksi, vai...? 

Kerronpa teille yhden mieleen jääneen esimerkin vapaamielisyydestä! Istuskelimme terassilla Kaarlensillan kupeessa, kun kansa vienosti kohahti. Tietenkin meidänkin uteliaisuus heräsi, että missä, mitä tapahtuu? Nuori nainen juoksenteli ilkosillaan ihmisten joukossa, suurin osa turisteista varmaan kuvatessaan tapausta kuvitteli (ainakin aluksi), sen olevan jonkinlainen suunniteltu performanssi tai jotain. Todellisuudessa se oli luultavasti vain surullinen tarina ihmisestä, jolla ei tainnut olla ihan kaikki kotona.

Viimein koitti matkamme suuri hetki ja pääsimme lähtemään keikkapaikalle! Taksi oli hyvissä ajoin varattu, siten varmistettu, että olisimme ajoissa oikeassa paikassa. Ja olimmehan me, vaikka taksi jätti kauas keikka-alueesta, kuski sanoi toki matkaa paikalle olevan muutamia satoja metrejä, joka todellisuudessa osoittautui muutamaksi kilometriksi. Mutta opasteiden puutteesta huolimatta löysimme helposti paikalle, kun tarvitsi seurata vaan ihmisvirtaa, joka kulki kohti keikkapaikkaa. Oikeastaan missään vaiheessa ei tarvinnut paljoa jonottaa, vaikka väkeä oli paljon. Sitä on oikeastaan vaikea sanoa, että onnistuttiinko me huolella suunnitellussa saapumisessa, vai keikan järjestäjät järjestelyissään :)

 Itse päätapahtumassa oli  todella välitön ja rento, mukava fiilis! Bändi soitti katkeamattomasti yli kolme tuntia tuttuja kappaleita. Jopa me lauloimme mukana ja bailasimme...ja ihan selvinpäin! Keikka oli juuri sellainen, millaiseksi olimme sen mielissämme kuvitelleet parhaimmillaan olevan! Axelin upea tulkinta ja Slashin hienot soolot! Ilta kului kuin hienossa unessa! Tiedätte varmaan mitä tarkoitan, kun näet hyvää unta, sen haluaisi jatkuvan myös hereillä ollessa...mutta parasta on, että se hieno fiilis jää, vaikka uni loppuukin! :) 

Ikinä ei ole niin, että kaikki kuitenkaan menisi ihan niinkuin Strömsössä! Miettikää kun se hirvittävä massa lähti vyörymään yhtäaikaa ulos alueelta... siinä massassa ei paljon tällainen 160 senttinen sintti ympärilleen nähnyt, oli vain paljon jalkoja ja selkiä, hyvin lähietäisyydeltä. Mutta jälleen kerran oli vain tuudittauduttava tunteeseen, että virta vie ja pidettävä tiukasti kiinni toisistamme, että porukka pysyy kasassa. Tätä loppua me ei taas ollut oikein suunniteltu, toki olimme miettineet, että metrot ja taksit kulkee, mutta jotenkin todellisuus siitä oli jäänyt hiukan hämärän varjoon, että sieltä pitää kymmenien tuhansien muidenkin rokkareiden päästä pois meidän kanssa samoilla kulkuneivoilla. Oli se uskomaton ja unohtumaton hetki maanalaisella metroasemalla, kun tuhannet ja taas tuhannet ihmiset sinne sulloutuivat! Siellä me olimme, kuin sillit hiostavassa ja hapettomassa suolassa. Aika pian totesimme tilanteen jokseenkin toivottomaksi, joten aloimme kulkea vastavirtaan, kohti hapekasta uloskäyntiä. Ulkona me sitten laitoimme neljä viisasta päätä yhteen ja pohdimme vaihtoehtoja, mutta niitäkin tuntui olevan huononlaisesti.  Mietimme hyppämistä ihan mihin tahansa bussiin, että pääsisimme kauemmaksi alueesta ja voisi olla paremmat mahdollisuudet saada taksi. Lopulta päätimme odottaa puoli tuntia ja katsoa miltä metroasemalla silloin näyttäisi...ja ihme ja kumma, metrot olivat vetäneet niin hyvin väkeä, että saimme kävellä melkein suoraan metroon, joka kylläkin edelleen  ahdettiin ihan täpötäyteen väkeä...Mutta mikä mahtava fiilis sielläkin jatkui, väki oli ihanan hyväntuulista ja laulu raikasi. Yhtäkkiä metro pysähtyi ja tyhjättiin matkustajista...eikä ollut vielä meidän pysäkki. No palasimme vanhaan suunnitelaan ja otimme taksin hotellille!

Mahtava reissu ja jäi taas paljon kiikkustuoliin muisteltavaa! Aina kun reissuissa tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta, minulla on tapana sanoa: "kun vaan taas selvitään, niin näistä ne parhaat muistot jää"!

Esan ja Merjan sanoin KAIKKI JÄRJESTYYYYYYYY!!!!

Seuraavat kirjoitukset tulevatkin sitten toivon mukaan Kroatiasta! Sinne onkin uutisten mukaan luvassa superhellettä..oikein Luciferhelteet, eli ei tämä kesä ole vielä ollankaan ohi...Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä....

                                                                        <3 Tarja

Lamai Beachin turistiaika alkaa olla ohi

Täällä Lamai Beachillä, niinkuin kaikkialla Thaimaassa alkaa olla suurin turistiaika loppusuoralla. Lämpömittarit alkaa olla niin korkealla, että jokainen etsii siestapaikkaa keskipäivän auringon aikoihin. Kaikkialla alkaa olla melko rauhallista, vain liikenne jatkuu melkein yhtä kaaottisena, kuin muulloinkin. Liikentessä täällä näkee miltei päivittäin "läheltäpiti" tilanteita. Tänään sydän kyllä pomppasi muutaman ylimääräisen kerran, kun noin kymmenen metrin päässä turistipariskunta kaatui skootterillaan. Kummallakaan ei ollut kypärää päässään, aineet olisi ollut paljon pahempaankin, mutta onneksi selvisivät pelkällä asfaltti-ihottumalla. Toki kuumassa ja kosteassa säässä sellaisetkin pitää huolella hoitaa!

Muutenkin tämä kuumuus laittaa ehkä vielä enemmän miettimään missä syö, kuin mitä tavallisesti mietitään. Me valitsemme ruokapaikan väkiluvun ja kansallisuuden perusteella. Mitä enemmän ihmisiä käy syömässä ja mieluummin niin, että myös paikallisia, sitä varmemmin ruoka on kunnollista! Tämä on jo usealla retkellä hyväksi todettu käytäntö! Täällä Laimailla suosikiksemme on tullut paikallinen Thairavintola. Puitteet on melko vaatimattomat, mutta ruoka on maittavaa ja toistaiseksi vatsat on pysyneet kunnossa. Tänään kävimme syömässä lounaaksi kananuudeleita ja kanariisiä, juomaksi fantaa. Hinta oli 220 Bathia (noin 6€), niin ja kananuudeleita oli vielä kaksi annosta. Ruokailun lomassa saimme vielä seurata ihanan suloisten koiranpentujen telmimistä!

 

Meidän rantaloma alkaa olla lopuillaan ja huomenna jatketaankin sitten kaupunkilomalla. Koh Lamailta saimme mitä tilasimme, ihanaa rauhaa, paikan meren ääreltä ja stressitöntä eleilyä ja oleilua. Tenttikirjat alkaa olla hyvällä mallilla, viimeisen viikon taidan altaanreunalla viettää rakkausromaanien parissa :)

Lomatunnelmoiden Tarja <3

Samui beach resort

Aika on niin ihmeellinen käsitä, joskus tunti voi tuntua ikuisuudelta, täällä Samuilla se kuluu kuin siivillä. Jokainen päivä on ihan huomaamatta jo illassa, vaikka heräämmekin aikaisin aamuisin.  Iltaisin olemmekin sitten jo hyvissä ajoissa valmiita untenmaille. Olen miettinyt johtuuko se koko ajan korvissa pauhaavista rentouttavista meren äänistä -vai kuumasti porottavista auringon säteistä.

Tai kyllä yksi päivä täällä tuntui todella pitkälta! Se oli päivä jolloin lähdimme etsimään uutta majapaikkaa. Kävelimme neljänkymmenen helteessä askelmittarin mukaan 15 kilometriä, voitte vaan uskoa -oli aika raskasta! Mutta päivän päätteeksi olimme tyytyväisiä, sillä löysimme tämän ihanan, rauhallisen merenranta resortin. Loppulomalle valitsimme Chewengan vilskeestä Mercure hotellin. Voisiko sen nyt sitten ilmaista, että rantaloma ja kaupunkiloma samassa paketissa.

Tämä resorortti oli mielestämme ihan täydellinen, kun kävimme katsomassa paikan. Edelleen paikka on toki melkein täydellinen, mutta muutamia pikkujuttuja on tullut vastaan. Ensinnäkin meillä on iltaisin yksi ohjelmanumero, kun tiivistämme oven, ettei hyttyset pääse sisään. Ihan oikeasti ovessa on muutamankin sentin aukkoja! Mutta ei se oikeastaan meitä haittaa, täytyy vaan löytyä kekseliäisyyttä :)

Täällä alkaa todella olla nyt kesä, päivät on niin kuumia, ettei auringossa pysty kauan olemaan. Paras paikka taitaa olla viilessä vedessä, vaikka kyllä tuolla pitkällä rannallakin on mukava kävellä ja välillä pulahtaa mereen viilenemään. Vähän mua kyllä on alkanut hirvittämään nuo meduusat, joita täällä riittää. En muista nähneeni koskaan ennen niitä kerralla yhtä paljon kuin niitä on täällä!

Terkuin Tarja <3

Koh Samui, Lamai beach

Lempeä lämmin tuulahdus ja ihanan aromiset tuoksut täyttivät kaikki aistit jällen kerran, kun astuimme ulos lentokoneesta, olimme saapuneet Koh Samuille. Lentokenttä täällä yllätti melkoisesti, toki tiesin, ettei se kovin suuri voi saarella olla, mutta jos jotenkin yritän sitä lyhyseti kuvailla -ehdottomasti eksoottisin kenttä, missä olen käynyt.

Laukut löytyivät helposti ja nopeasti, rahat saatiin vaihdettua, takseissakin oli varaa valita. Yksityinen taksi tänne Lamaille olisi maksanut 900 bathia, päädymme pienoisbussiin, joka toi hotellille saakka, hinta oli 200 bath/ hlö.

Varasimme hotellin etukäteen ensimmäiseksi viikoksi. Ensinnäkin siksi, että koskaa ei voi tietää minkälaista vastinetta rahoilleen saa ja toiseksi siksi, että voi vaihtaa paikkaa, jos siltä alkaa tuntua.
Hotellimme on Mercure, todella mukava ja rauhallinen paikka meren rannalla! Miinuksena mainittakoon se, että Lamain keskustaan on hiukan liian pitkä matka. Mutta saimme juurikin sitä mitä tilasimme, ihanan merenranta hotellin, rauhaa ja lepoa.  Toki hotellin auto kuljettaa ilmaiseksi väkeä edestakaisin iltapäivästä lähtien. Mopo olisi hyvä vaihtoehto kulkemiseen, eli sekin on mietinnässä.

Lamai beachin keskusta ei poikkea millään tavalla muista turisti paikoista täällä Thaimaassa, aivan niinkuin olisi Phuketissa, Pattayalla tai jossain muualla. Toki en kyllä odottanutkaan mitään muuta. Suurin turistiaika alkaa olla jo hiukan ohi, ympärillä kuulee pääasiassa puhuttavan saksaa, ranskaa, italiaa ja hiukan yllättäenkin ehkä viroa. Yhtään suomen sanaa emme ole täällä vielä kuulleet!

Nyt on mietinnän alla lähdemmekö etsimään seuraavaa kohdetta Chawengalta, vai sitten jotain ihan muuta. Toisaalta on ihanaa olla tällaisessa rauhan tyyssijassa, mutta sitten rauhattomampi puoli huutelee, että olisihan se kiva, kun olisi vähän vilinää ympärillä....Eli kumpaa ääntä nyt sitten taas kuuntelisi?  Eilen aloittelimme jo uuden hotellin bongausta Lamain keskustassa...mikään ei vain oikein näyttänyt/ tuntunut miltään ja oli hirrrveeen kalliita!

Ensimmäiset päivät siis ovat kuluneet suunnitellusti, nautiskellen auringosta! Ja papukaijamerkin aion vielä itselleni antaa -yksi tenttikirja on jo luettuna! :)
                                          
                                            Aurinkoisin terkuin Tarza

Aina ei ole niin sopiva hetki lähteä, mutta lähdetään taas kuitenkin

Pakkaukset jäi jälleen kerran viime hetkelle, oli niin kaikenlaista muutakin tekemistä. Viimeisten tuntien aikana sain vielä postipojan matkaan lopputyöhöni liittyviä kyselyjä. Osasta puuttui osoitekin, mutta onneksi minulla on rakas tyttäreni, joka lupasi hoitaa homman loppuun. Ääni pääni sisällä kuiski, että tiesit varmasti kiireen tulevan ja siitä huolimatta jätit kaiken viime tinkaan. Mutta ei auta, kaikki ei vaan ole aina pelkästään itsestä kiinni. Juoksujalkaa junalle...huh nyt saa vaan olla. Kaikki keskeneräiset asiat saa nyt jäädä, pystyyhän niitä vielä reisustakin hoidella ja tarkemmin ajatellen taitaa olla ihan pakkokin.

Kaikkein eniten taitaa nyt harmittaa Esani puolesta, jonka vaalityö jäi ihan alkumetreille. Juuri kun näytti, että innostus vain kasvoi kasvamistaan. Vieläpä kun se olisi mies paikallaan kaupunginvaltuustossa. No toivotaan, että paluu sujuu suunnitellusti ja ehditään itse vaaliuurnille äänestämään :)

Matkamme päämäärä on tällä kertaa Koh Samuin saari, jonne lennämme yhden pysähdyksen taktiikalla  HongKongin kautta. Emme ole aikaisemmin käyneet Koh Samuilla ja paikka tuntuu jakavan mielipiteitä kahtia...toiset tykkää ja toiset ei. Emme mekään siis jättäneet matkaamme yhden kortin varaan, vaan otimme vain viikoksi hotellin ja katsotaan sitten, lähdetäänkö kiertelemään vai jatketaanko samassa paikassa.

Niinkuin aina, niin myös tälläkin kertaa tarkoitus on vaan mennä lepäämään. Yleensä ollaan kutenkin reissujen jälkeen loman tarpeessa, kun juostaa paikasta toiseen...tiedätkö sen tunteen, kun mitään ei saa jäädä näkemättä? Nähtäväksi jää, kuinka tällä kertaa käy! Oikeastaan on vain yksi ihan ehdoton juttu, tenttikirjat pitää tulla luetuksi...tavalla toi toisella :)

Palataan asiaan pikimmiten

Terkuin Tarja <3